Oppimisen tueksi on hyvä tehdä tehtäviä.
Romanikielen tehtäviä:
1. Voit vastata alla oleviin kysymyksiin itsenäisesti tai tehdä ryhmätyönä. Tehtävän tarkoitus opetella kysymyksiä. Tehtävästä voi myös pitää opiskelijoille harjoituskokeen.
PUHHIBI - KYSYMYKSIÄ:
Koon tu sal?
Kuka sinä olet?Me som
Minä olen
So tu tseereha?
Mitä sinä teet?Me aahhaa aro butti. / Me sikjuvaa.
Minä olen töissä. / Minä opiskelen.
Aahhehako tu kaalo?
Oletko sinä romani?Eija, me aahhaa kaalo. / Naa, me aahhaa fintiko.
Kyllä, minä olen romani / En, minä olen suomalainen.
Savo tsimb tu rakkaveha?
Mitä kieltä sinä puhut?Me rakkavaa engelska, sveittiko ta finitiko tsimb.
Minä puhun englantia, ruotsia ja suomen kieltä.
Kai tu dziiveha?
Missä sinä asut?Me dziivaa aro baro fooros, Helsinki.
Minä asun pääkaupungissa, Helsingissä.
Koon tu sal / aahheha?
Kuka sinä olet?
So tukko nau hin / aahhela?
Mikä sinun nimesi on?
Koon jou hin / aahhela?
Kuka hän on?
Koone tume san / aahhena?
Keitä te olette?
2. On tärkeää opetella myös kielioppia.
Alla olevassa tehtävässä opetellaan persoonapronominit.
Persoonapronominit
yksikkö/Singularos
minä, sinä, hän
me, tu, jou (miehestä) / joi (naisesta)
monikko/Pluralos
me, te, he
ame, tume, joon
Olla- verbin preesens persoonamuodoissa
minä olen tyttö - me som tsai / me aahhaa tsai
sinä olet tyttö - tu sal tsai / tu aahheha tsai
hän on tyttö - joi hin tsai / joi aahhela tsai
me olemme tyttöjä - ame sam tsaija / ame aahhaha tsaija
te olette tyttöjä - tume sen tsaija / tume aahhena tsaija
he ovat tyttöjä - joon hin tsaija / joon aahhena tsaija
3. Alla olevaa sanastoa on hyvä opetella.
So dauva hin?
Kysymyssanat:
kai? - missä?
so? - mikä?
koonesko?- kenen?
koon? - kuka?
sar? - kuinka?
soske? - miksi?
sasko? - oliko?
hinko? - onko?
savo? - millainen? (esineet, asiat)
savoȟlaaga? - millainen? (ihmiset)
4. ADJEKTIIVEJA
Adjektiivileikki: Yksi tai pari ryhmän jäsentä kirjoittaa mielikuvituksellisen tarinan, jossa on mainittu kaikkien läsnäolijoiden nimiä. Adjektiivien paikalle kirjoittajat jättävät viivan. Tarina kannattaa kirjoittaa siten, että adjektiiveja on paljon ja ne osuvat usein henkilöiden nimien eteen.
ADJEKTIIVEJA
BARO – BESKO iso - pieni
THUULO – HUKKO paksu/lihava – ohut/laiha
KUH – LOKKO kallis - halpa/helppo
TATTO – HIELO kuuma/lämmin - kylmä
DZUUSO – TSIKKALO puhdas - likainen
RANKANO – TYNK kaunis - ruma
PHURANO – NEEVO vanha - uusi
PHURANO – TERNO vanha - nuori
TSUTSO – PHERTO tyhjä - täysi
DROUVO – LOKKO kova/vaikea - helppo
BARVALO – TSUORO rikas - köyhä
PARNO – TAMLO vaalea - pimeä
SASTO – DUKADO terve - sairas
5. Tulosta ja väritä
